Yleistä Volter Kilvestä

Volter Kilpi 

(vuoteen 1886 asti Ericsson) 

12.12.1874 – 13.6.1939

Volter Kilven suku on vanhaa kustavilaista sukujuurta niin isän kuin äidinkin puolelta. Kummalan tila Kivimaalla oli ollut 1700-luvun alusta Kilven isän suvun hallussa. Volter Kilven isoisä meni 1833 naimisiin Lypyrtin Alastalon tyttären Elisabethin kanssa. Hän rakensi nykyisen päärakennuksen. Kirjailijan isä, merikapteeni David Ericsson syntyi juuri Alastalossa. Ericsson oli jo 20-vuotiaana prikin päällikkö. Hän meni 29.12.1872 naimisiin Laupuksen suurtilan ainoan tyttären, Anna Lucina Abrahamssonin kanssa.
 
Volter Adalbert Ericsson syntyi Laupuksen Pietilässä 12.12.1874. Volter vietti ensimmäiset vuodet äitinsä kotitalossa isän ollessa merillä. Vuonna 1882 isä osti Matintalon Koilan kylästä. Syksyllä 1882 Volter lähetettiin pariksi kuukaudeksi Alastaloon pikkulasten kouluun. Yksityisopetuksen jälkeen Volter aloitti 1886 oppikoulunsa Turussa. Samalla hän otti sukunimekseen Kilpi. Jo ennen lyseota Volter oli intohimoinen lukija, ja tämä harrastus jatkui läpi koulun ja yliopistoajan. Vuosina 1895–1900 hän opiskeli Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteellisessä osastossa. Samaan aikaan kun hän valmistui maisteriksi, ilmestyi hänen ensimmäinen kirjansa, Bathseba. Teos herätti ilmestyessään paljon huomiota ja sen myötä Kilpi nousi ensi kerran yleiseen tietoisuuteen. Noin kolmen seuraavan vuoden aikana ilmestyi lukuisten kertomusten lisäksi teokset Parsifal, Ihmisestä ja elämästä sekä Antinous. 
 
 Jo opiskeluaikanaan Volter Kilpi oli aloittanut työnsä Helsingin yliopiston kirjastossa. Lisäksi Kilpi oli 1906–1911 Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kirjaston kirjastonhoitaja ja 1912–1918 Helsingin kaupunginkirjaston apulaiskirjastonhoitaja. Hän meni vuonna 1907 naimisiin Hilja Vanhakartanon kanssa ja he saivat kolme lasta. Kilpi teki myös käännöstyötä. Antinouksen jälkeen Kilpi käänsi saksan kielestä Goethen Nuoren Wertherin kärsimykset ja kolme Gustav Frenssenin romaania. Vuosina 1917 ja 1918 ilmestyivät kulttuuripoliittiset pamfletit Kansallista itsetutkistelua ja Tulevaisuuden edessä. 1919 Kilpi muutti perheineen Turkuun Vartiovuorelle ja oli ensin kaupunginkirjaston ja vuodesta 1921 alkaen Turun uuden yliopiston ylikirjastonhoitaja. Helmikuusta 1924 alkaen hän oli aamupäivät vapaana kaunokirjallista työtä varten. Hilja Kilpi kuoli yllättäen 1927.
 
Saaristosarjan ensimmäinen osa ja sen pääteos Alastalon salissa ilmestyi 1933 ja seuraavana vuonna sen kanssa rinnakkain syntynyt Pitäjän pienempiä. 1935 Kilpi meni naimisiin Gunborg Grönroosin kanssa, joka oli tullut viisi vuotta aikaisemmin perheeseen kodinhoitajaksi. Saaristosarjan päätösteos, Kirkolle, ilmestyi 1937 ja syvähenkinen mietekirja Suljetuilla porteilla seuraavana vuonna. Välittömästi sen jälkeen Kilpi aloitti satiirisen ja aikalaiskriittisen teoksen kirjoittamista, joka jäi kuitenkin kesken, kun hän ensin lokakuussa 1938 sai sydäninfarktin ja helmikuun viimeisenä päivänä 1939 halvauksen. Volter Kilpi kuoli kotona Turussa kesän alussa 13.6.1939. Keskeneräinen Gulliverin matka Fantomimian mantereelle ilmestyi 1944.