Astrid Swan: Tarinoita surusta

Astrid Swan:

Tarinoita surusta

Astrid Swan puhuu surua käsittelevästä tutkimuksestaan. Millaisia tarinoita surusta kerrotaan ja mitä aukkoja suru jättää elämäkirjoitukseen? Swan tutkii surua kulttuurisena affektina, jonain, joka voi siirtyä sukupolvelta toiselle tarinafragmenttien ja hiljaisuuksien kautta.

Swan etsii isoisotätinsä pianisti Astrid Joutsenon (1899–1962) ja hänen puolisonsa viulisti Kerttu Wanteen (1905–1963) mahdollisia queer-taiteilijatarinoita arkistojen ja aikalaishaastattelujen avulla. Lisäksi Swan tutkii kuolevien ja syöpäsairaiden surua elämäkirjoitusaineistoissa.

Suru ymmärretään yleensä jälkeenjäävien taakaksi ja joksikin, josta tulee pikaisesti toipua. Tällainen määritelmä ei tee tilaa suruille, jotka kulkevat arjessa mukana ja muovaavat tarinaa eletystä sekä elämättömäksi jäävästä.

Astrid Swan (Joutseno) syntyi Helsingissä vuonna 1982. Swan on filosofian tohtori, jonka väitöskirja palkittiin Helsingin yliopiston parhaana vuonna 2022. Swan toimii säveltäjämuusikkona, tutkijana ja kirjoittajana. Tällä hetkellä hän on taiteen tutkijatohtori Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa. Swan on julkaissut seitsemän soololevyä kansainvälisesti. Vuonna 2018 hän voitti Teosto-palkinnon albumillaan From the Bed and Beyond. Vuonna 2019 Swan julkaisi kaunokirjallisen muistelmateoksen Viimeinen kirjani: kirjoituksia elämästä (Nemo). Syksyllä 2024 hän julkaisee ensimmäisen romaaninsa (S&S). Swan on käsitellyt taiteessaan sekä tutkijana mm. huolenpidon etiikkaa, vakavan sairauden kanssa elämistä, elämäkirjoitusta ja äitimistä. Syyskuussa 2024 hän jatkaa tutkimusta Turun yliopistossa Suomen Akatemian tutkimushankkeessa Syövän vastakertomukset: muovaamassa kerronnallista toimijuutta.

Kuva: Tekla Vály

VAPAA PÄÄSY

TERVETULOA!